The R&A - Working for Golf
Kilpailumääräysten tekeminen
Toimikunnan ohjeet
Siirry osaan
(1)
(2)
(3)
(4)
(5)
(6)
(7)
(8)
(9)
Tutustu tarkemmin

Osa 5
Osa 5B
5A
Kilpailumääräysten tekeminen

Kilpailumääräykset määrittelevät jokaisen kilpailun rakenteen, mukaan lukien kuka voi ilmoittautua kilpailuun, kuinka siihen ilmoittaudutaan, millainen aikataulu ja kilpailumuoto on kyseessä sekä kuinka tasatulokset ratkaistaan. Toimikunnan velvollisuuksiin kuuluu:

  • Laatia selkeät ja tiiviit määräykset jokaiselle kilpailulle.
  • Saattaa nämä määräykset pelaajien tietoon ennen kilpailua.
  • Tulkita kilpailumääräyksiä, jos niistä herää kysymyksiä.

Muissa kuin aivan poikkeuksellisissa tilanteissa, toimikunnan tulee välttää kilpailumääräysten muuttamista kilpailun alkamisen jälkeen.

Jokaisen pelaajan vastuulla on tietää ja noudattaa kilpailumääräyksiä.

Esimerkkejä kilpailumääräyksistä löytyy RandA.org-sivuilta.

(1)
Osanotto-oikeus

Toimikunta voi tehdä kilpailumääräyksen, joka rajoittaa kilpailun osanotto-oikeutta.

Sukupuolirajoitus

Kilpailu voi olla rajoitettu vain tietylle sukupuolelle

Ikärajat

Kilpailu voi olla rajoitettu tietylle ikäryhmälle. Näin tehtäessä on tärkeää määritellä päivämäärä, jolloin pelaajan tulee olla tietyn ikäinen. Esimerkiksi:

  • Nuorten kilpailussa, jossa pelaajat eivät saa olla yli 18 vuotiaita, kilpailumääräys voidaan kirjoittaa, että pelaajan tulee olla 18 vuotta tai nuorempi vuoden ensimmäisenä päivänä tai jonain muuna päivänä kuten kilpailun viimeisenä päivänä.
  • Seniorikilpailuissa, jossa pelaajien tulee olla 50 vuotta tai vanhempia, kilpailumääräys voidaan kirjoittaa, että pelaajan tulee olla täyttänyt 50 vuotta kilpailun ensimmäisenä päivänä tai sitä ennen.

Amatööri- tai ammattilaisstatukset

Kilpailu voi olla rajoitettu vain amatööreille, vain ammattilaisille tai se voi olla sallittu kaikille. Kilpailun ollessa avoin kaikille pelaajille toimikunnan tulee varmistaa, että amatööripelaajat pelaavat oikealla statuksella ja että ennen kilpailun alkamista he luopuvat oikeudesta ottaa vastaan rahapalkintoja.

Tasoitusrajat

Toimikunta voi asettaa rajoituksia ja/tai rajat tasoituksille, joilla voi ilmoittautua tai joita voi käyttää kilpailussa. Tällaisia toimia ovat:

  • Asetetaan tasoitukselle ylä- tai alaraja.
  • Joukkuekilpailussa kuten Foursome tai Four-Ball:
    • Rajoitetaan suurin mahdollinen pelipartnereiden välinen tasoitusero. Toimikunta voi myös päättää alentaa tasoitusta pelaajalle, jolla on suurempi tasoitus, jotta tasoitusmääräys toteutuisi, tai
    • Rajoitetaan pelipartnereiden suurinta yhteenlaskettua tasoitusta. Toimikunta voi myös päättää alentaa toisen tai molempien pelaajien tasoitusta, jotta tasoitusmääräys toteutuisi.
  • Määräys koko kilpailun pelaamisesta ensimmäisen kilpailupäivän tasoituksilla tai tasoituksen muuttumisesta kierrosten välissä silloin, kun kilpailussa pelataan useampi kierros, joiden aikana tasoitus voi muuttua.

Asuinpaikka ja jäsenyyden status

Toimikunta voi rajoittaa kilpailuun ilmoittautumista asuin- tai syntymäpaikan mukaan esim. kunnan, alueen, maan tai muun maantieteellisen alueen perusteella. Kilpailumääräyksissä voidaan myös edellyttää pelaajien olevan tietyn seuran, organisaation tai golfliiton jäseniä.

 
(2)
Ilmoittautumisvaatimukset ja ajankohta

Kilpailun ilmoittautumistapa ja kilpailun alkamis- ja loppumispäivämäärät tulee määritellä.

Esimerkkejä ovat mm.:

  • Ilmoittautumismenetelmä: Esim. verkossa tehtävä ilmoittautuminen, ilmoittautumiskaavakkeen palautus postitse tai nimien lisääminen ilmoittautumislistaan ennen kuin pelaajat lähtevät kilpailukierrokselle.
  • Kuinka ja milloin kilpailumaksu pitää maksaa.
  • Milloin ilmoittautumisten tulee olla perillä. Toimikunta voi hyväksyä tiettyyn ajankohtaan mennessä tehdyt ilmoittautumiset tai ilmoittautumiset aina kilpailupäivään asti.
  • Menetelmä, jolla päätetään kilpailuun osallistujat, jos ilmoittautuneita on enemmän kuin mahtuu mukaan, esim. ilmoittautumisjärjestys, karsinta tai tasoitusjärjestys.
(3)
Pelimuoto ja saatavat tasoituslyönnit

Seuraavia asioita tulee tarvittaessa määritellä koskien kilpailun pelimuotoa:

  • Kilpailun pelipäivä(t) tai pidempikestoisessa reikäpelikilpailussa päivämäärä, mihin mennessä mikäkin ottelu tulee pelata.
  • Pelimuoto (esim. reikäpeli, lyöntipeli tai lyöntipelikarsinnan sisältävä reikäpeli).
  • Pelattavien reikien määrä ja järjestys.
  • Pelattavien kierrosten määrä ja mahdollinen cut-raja.
  • Jos kilpailussa on cut-raja, milloin cut suoritetaan, miten käsitellään cut-rajassa olevat tasatulokset ja kuinka monta pelaajaa jatkaa jäljellä oleville kierroksille.
  • Miltä tiiausalueilta pelataan.
  • Reikäkohtaiset tasoitusindeksit eli millä rei’illä pelaaja saa tai menettää tasoituslyöntejä.
  • Jos on olemassa useita lähtöryhmiä, lohkoja tai kaavioita ja kuinka nämä on järjestetty, ks. Osa 5F(1).
  • Miten palkintoja jaetaan (onko mahdollisia rajoituksia). Kilpailuissa, joissa on amatööripelaajia, toimikunnan tulisi varmistaa, että palkinnot ovat amatöörisääntöjen mukaisia ja että amatöörit ovat luopuneet ennen kilpailun alkua oikeudesta ottaa vastaan rahapalkintoja tai liian arvokkaita tavarapalkintoja.
(4)
Muiden pelimuotojen määräykset

Muunlaiset tuloslaskennat

Kun pelimuotona on Pistebogey, Maksimitulos tai Par/Bogey-kilpailu, tulee kilpailumääräyksistä tarvittaessa käydä ilmi, kuinka pisteet lasketaan tai se maksimilyöntimäärä, jonka pelaaja voi tehdä kullekin reiälle.

Pistebogey

Pistebogey on lyöntipelin pelimuoto, missä pelaajan tulos kullakin reiällä perustuu pisteisiin, jotka määräytyvät vertaamalla pelaajan lyöntitulosta reiälle määriteltyyn tavoitelyöntimäärään. Asetettu tavoitelyöntimäärä on par-tulos, ellei toimikunta toisin määrää (ks. Sääntö 21.1b).

Jos toimikunta päättää asettaa jonkin toisen tavoitelyöntimäärän, se voidaan tehdä kilpailumääräyksissä esim. bogey, birdie tai jokin muu tavoitelyöntimäärä.

Maksimitulos

Pelimuodon ollessa Maksimitulos, kilpailumääräyksissä tulisi määritellä maksimimäärä lyöntejä, mitä pelaaja voi tehdä kullekin väylälle (ks. Sääntö 21.2).

Maksimimäärä voidaan asettaa jollakin seuraavista tavoista:

  • Suhteessa par-lukuun esim. 2 x par,
  • Kiinteä luku esim. 8, 9 tai 10, tai
  • Suhteessa pelaajan tasoitukseen esim. nettotuplabogey.

Kun mietitään, mikä asetetaan suurimmaksi mahdolliseksi tulokseksi Maksimituloskilpailussa, toimikunnan tulisi harkita seuraavaa:

  • Suurin pelattavien reikien par-luku. Esimerkiksi par-3 kentälle maksimitulos voi hyvinkin olla 6, mutta kentällä, jossa on par-5 reikiä, maksimitulos 6 voi olla liian alhainen.
  • Kilpailuun osallistuvien pelaajien taso. Esimerkiksi aloittelijoiden kilpai-lussa maksimituloksen tulisi olla niin suuri, että pelaajilla on kohtuullinen mahdollisuus pelata reikä loppuun, mutta kuitenkin sellainen, että heitä kannustetaan nostamaan pallo pois pelistä, jos heillä on ollut suuria vaikeuksia reikää pelattaessa.
  • Tulosten tasoituskelpoisuus. Jos toimikunta haluaa kilpailun olevan tasoituskelpoinen, maksimitulos ei saisi olla pienempi kuin nettotuplabogey.

Par/Bogey

Pelimuodon ollessa Par/Bogey, kilpailumääräyksien tulisi määritellä kiinteä luku kullekin reiälle, johon pelaajan tulosta verrataan ratkaistaessa, voittaako vai häviääkö pelaaja reiän. Par-kilpailussa määritelty kiinteä luku on yleensä par ja Bogey-kilpailussa se on bogey (yksi yli par-luvun).

Muut pelimuodot

On olemassa monia muita pelimuotoja kuten erilaiset Scramblet ja Greensomet. Lisätietoja muista kilpailumuodoista löytyy Osasta 9 ja/tai RandA.org-sivuilta.

Joukkuekilpailut

Toimikunnan tulee harkita, tarvitaanko lisäkilpailumääräyksiä, kun pelimuotona on joukkuekilpailu. Esimerkkejä näistä ovat mm.:

  • Valmentajia tai neuvojia koskevat rajoitukset (ks. Mallipaikallissäännöt Osa 8H).
  • Reikäpelissä:
    • Voiko ottelu päättyä tasan vai jatketaanko ottelua, kunnes voittaja on selvillä.
    • Voitoista ja tasapelistä saatavien pisteiden määrä.
    • Jos osa otteluista on pelattu loppuun ja osa otteluista on kesken ja niitä ei voida pelata loppuun kyseisenä päivänä pimeyden tai sään takia, tulisi kilpailumääräyksissä kertoa miten pelattuja ja kesken olevia otteluita käsitellään. Esimerkiksi toimikunta voi laskea jo pelatut ottelut sellaisenaan ja keskeneräiset ottelut tasataan tai pelataan ottelut uudestaan myöhempänä ajankohtana. Tai kaikki ottelut pelataan uudestaan ja joukkueita voi tällöin myös vaihtaa.
    • Pelataanko jäljellä olevat ottelut loppuun, jos tiedetään koko ottelun tai kilpailun voittaja.
  • Lyöntipelissä:
    • Kuinka monta tulosta lasketaan joukkueen kokonaistulokseen.
    • Lasketaanko kokonaistulokset 18 reiän tuloksista vai parhaista reikäkohtaisista tuloksista.
  • Kuinka tasatulokset käsitellään, esim. pelataanko ”sudden death”-uusinta, vertaillaanko mukaan laskettuja tuloksia vai vertaillaanko pois jätettyjä tuloksia.
(5)
Milloin tuloskortti on palautettu

Lyöntipelissä Säännön 3.3b mukaan pelaajan vastuulla on reikätulosten oikeellisuus ja tuloskortin mahdollisimman nopea palauttaminen toimikunnalle pelatun kierroksen jälkeen.

Toimikunnan tulisi kertoa pelaajille, mihin tuloskortit palautetaan ja siellä tulisi olla henkilö, joka pystyy ratkaisemaan mahdolliset sääntöihin liittyvät ongelmat sekä tarkastamaan pelaajien tulokset.

Mahdollisuuksien mukaan pelaajille tulisi järjestää rauhallinen erillinen tila, missä pelaajilla on mahdollisuus tarkistaa tuloksensa, keskustella tarvittaessa toimikunnan jäsenen kanssa ja palauttaa tuloskorttinsa.

Määriteltävä milloin tuloskortti katsotaan palautetuksi

Toimikunnan tulisi määritellä milloin tuloskortti katsotaan palautetuksi. Vaihtoehtoja ovat:

  • Määritellään tulosten palautusalue, missä pelaaja voi vielä tehdä muutoksia tuloskorttiinsa siihen asti, kunnes hän poistuu alueelta. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka pelaaja olisi antanut korttinsa tuomarille tai tulosten kirjaajalle, niin korjauksia korttiin on edelleen mahdollista tehdä, jos pelaaja ei ole poistunut alueelta.
  • Järjestetään laatikko, johon pelaaja voi jättää tuloskorttinsa, jolloin se katsotaan palautetuksi heti kun se sinne jätetään. Tällä tavalla pelaaja on alttiimpi palauttamaan väärin täytetyn tuloskortin, mutta tämä voi olla paras vaihtoehto, jos käytössä on rajallinen määrä resursseja tai moni pelaaja palauttaa tuloskortin samaan aikaan (esim. yhteislähtökilpailussa).

Muun tiedon pyytäminen pelaajilta tuloskorttiin

Toimikunta voi pyytää pelaajia avustamaan toimikuntaa ja täyttämään tiettyjä tuloskorttiin kuuluvia asioita, jotka normaalisti ovat toimikunnan vastuulla. Toimikunta ei voi antaa mitään sääntöjen mukaista rangaistusta pelaajalle, jos hän ei noudata näitä pyyntöjä tai tekee virheen niitä noudattaessaan, mutta toimikunta voi määrätä kurinpidollisia seuraamuksia pelaajalle, joka ei ole toistuvasti noudattanut näitä pyyntöjä. Esimerkiksi toimikunta voi pyytää pelaajia:

  • Laskemaan reikäkohtaiset tulokset yhteen tai Four-Ball:ssa määrittelemään, kumpi tuloksista on pelaajaparin tulos.
  • Laskemaan reikäkohtaiset pistebogey-pisteet tuloskorttiin.
  • Merkitsemään Par/Bogey-kilpailussa, oliko reikä voitettu, hävitty vai tasattu.
  • Täyttämään tuloskortti tietyin osin, kuten nimen, päivämäärän ja kilpailun nimen osalta.

Toimikunta voi myös pyytää pelaajaa avustamaan toimikuntaa ja syöttämään tulokset sähköisesti kierroksen jälkeen, mutta pelaajaa ei voi rangaista sääntöjen perusteella, jos hän ei noudata tätä pyyntöä tai tekee virheen sitä noudattaessaan. Mutta toimikunta voi määrätä kurinpidollisia seuraamuksia pelaajalle esimerkiksi käyttäytymissäännöissä, jos pelaaja ei toistuvasti noudata tätä pyyntöä.

(6)
Kuinka tasatilanteet ratkaistaan

Reikä- ja lyöntipelissä kilpailumääräyksellä voidaan muokata tapaa, jolla tasatilanteet ratkaistaan.

Reikäpeli

Jos ottelu on tasan viimeisen reiän jälkeen, jatkuu ottelu reikä kerrallaan, kunnes voittaja on ratkennut (ks. Sääntö 3.2a(4)), ellei kilpailumääräyksissä toisin mainita.

Kilpailumääräyksissä tulisi määritellä, jos ottelu on mahdollista päätyä tasapeliin tai jos jatkoreikien pelaamistapa on muu kuin Säännössä 3.2a(4) määritelty tapa. Vaihtoehtoina voivat olla:

  • Ottelu voi päättyä tasan,
  • Ottelu voi jatkua joltain muulta reiältä kuin ensimmäiseltä reiältä tai
  • Ottelussa voidaan pelata tietty määrä jatkoreikiä (esim. 9 tai 18 reikää).

Tasoituksellisessa ottelussa tulee noudattaa toimikunnan määräämiä reikäkohtaisia tasoitusindeksejä määriteltäessä reikiä, joilla pelaaja saa tai antaa tasoituslyöntejä jatkoreikiä pelattaessa, ellei kilpailumääräyksissä toisin määrätä.

Tasatilanteessa olevaa reikäpeliottelua ei pidä ratkaista pelaamalla jatkoreikiä lyöntipelinä.

Lyöntipeli

Kilpailumääräyksissä tulisi määritellä voiko kilpailu päättyä siten, että voitto jaetaan vai pelataanko kilpailussa uusintareikiä voitosta vai verrataanko tuloskortteja voittajan sekä muiden sijoitusten määrittelemiseksi.

Tasatilanteessa olevaa lyöntipeliä ei pidä ratkaista pelaamalla uusintareikiä reikäpelinä.

Uusintareiät lyöntipelissä

Jos lyöntipelissä käytetään uusintareikiä, tulisi kilpailumääräyksissä olla seuraavat asiat määriteltyinä:

  • Milloin uusintareiät pelataan, kuten aloitetaanko tiettynä kellonaikana, heti kun mahdollista viimeisen ryhmän pelattua kierroksensa vai jonain toisena päivänä.
  • Mitkä reiät pelataan uusintareikinä.
  • Pelattavien reikien lukumäärä, esimerkiksi pelataanko reikä kerrallaan vai useampi reikä kuten 2, 4 tai 18 reikää ja miten jatketaan, jos voittaja ei ole selvillä vielä tämän jälkeenkään.
  • Normaalissa lyöntipelissä, jos uusintareikiä pelataan tasoituksellisessa kilpailussa vähemmän kuin 18 reikää, tulee tasoituslyöntien määrä suhteuttaa pelattavien reikien lukumäärään. Esimerkiksi, jos pelataan vain yksi reikä, 1/18 tasoituksesta poistetaan reikätuloksesta. Tasoituslyöntien murto-osia käsitellään sellaisenaan tai pyöristetään lähempään kokonaislukuun.
  • Tasoituksellisten kilpailujen uusintarei’illä, joilla käytetään reikäkohtaisia tasoitusindeksejä, kuten Four-Ball-, Par/Bogey- tai Pistebogey-kilpailuissa, tasoituslyönnit tulisi antaa samalla tavalla kuin ne annettiin itse kilpailussa eli käyttäen reikäkohtaisia tasoitusindeksejä.
  • Pelaajien tulee palauttaa tuloskortti uusintarei’iltä vain, jos toimikunta on antanut sellaiset pelaajille.

Matemaattinen menetelmä (tuloskorttien vertailu)

Jos uusintareikiä ei ole mahdollista tai ei haluta pelata, kilpailumääräyksissä voidaan määritellä, että tasatulokset ratkaistaan matemaattisella menetelmällä. Vaikka voittaja ratkaistaisiin pelaamalla uusintareikiä, niin kaikki muut sijat voidaan ratkaista matemaattisella menetelmällä. Matemaattisessa menetelmässä tulisi myös kertoa, kuinka menetellään, jos kyseinen menetelmä ei tuo ratkaisua tasatuloksiin.

Yksi tapa on ratkaista voittaja parhaan viimeisen kierroksen perusteella. Jos tasatuloksessa olevat pelaajat ovat pelanneet saman tuloksen viimeisellä kierroksella tai kilpailussa on pelattu vain yksi kierros, ratkaisee tuolloin viimeisten yhdeksän reiän, viimeisten kuuden reiän, viimeisten kolmen reiän tulos ja lopulta, jos tilanne on edelleen tasan, viimeisen reiän tulos. Jos tilanne on edelleen tasan, voidaan myös käyttää etuysin viimeisiä kuutta, kolmea ja viimeistä reikää ratkomaan tasatilannetta. Mikäli kierros on lyhyempi kuin 18 reikää, vertailtavien reikien määrää voidaan säätää sen mukaisesti.

Jos tämäkään menetelmä ei tuota voittajaa, toimikunta voi todeta kilpailun päättyneen tasapeliin tai vaihtoehtoisesti voittaja voidaan ratkaista arpomalla.

Suom. huom. Suomessa käytettävä tapa matemaattisessa menetelmässä on viimeiset 36, 18, 9, 6, 3 ja viimeinen reikä ja tämän jälkeen tarvittaessa arpa. Toinen Suomessa yleisesti käytettävä tapa tasoituksellisen kilpailun tasatuloksia ratkottaessa on se, että pienempi pelitasoitus voittaa ja jos tilanne on edelleen tasan, niin pienempi tarkka tasoitus voittaa.

Muuta huomioitavaa:

  • Jos matemaattista menetelmää käytetään kilpailussa, joka aloitetaan useilta tiiauspaikoilta niin suositellaan, että ”viimeiset yhdeksän, kuusi, jne.” reikää ovat tuloskortin mukaiset reiät 10-18, 13-18, jne.
  • Silloin kun tasoituksellisessa kilpailussa ei käytetä toimikunnan asettamia reikäkohtaisia tasoitusindeksejä (esim. henkilökohtaisessa lyöntipelissä) ja käytetään tasatilanteissa viimeisiä 9, 6, 3 ja viimeistä reikää, kyseisten reikien tuloksesta tulee vähentää 1/2, 1/3, 1/6, jne. tasoituksesta. Tasoituslyöntien murto-osia käsitellään sellaisenaan tai pyöristetään lähempään kokonaislukuun.
  • Tasoituksellisissa kilpailuissa, joissa käytetään toimikunnan asettamia reikäkohtaisia tasoitusindeksejä, kuten Four-Ball-lyöntipelissä, Par/Bogey- tai Pistebogey-kilpailuissa, tasoituslyönnit tulisi antaa samalla tavoin kuin kilpailussa.
(7)
Kilpailun päättyminen ja lopputulokset

On tärkeää, että toimikunta määrittelee kilpailumääräyksissä, milloin ja miten kilpailun tulokset ovat lopullisia, koska tämä vaikuttaa siihen, kuinka toimikunta käsittelee mahdollisia sääntötilanteita, jotka tulevat ilmi pelin päätyttyä. Tämä koskee sekä reikä- että lyöntipeliä (ks. Sääntö 20).

Reikäpeli

Esimerkkejä siitä, kuinka kilpailumääräyksissä voidaan määritellä, milloin ottelun tulos on lopullinen:

  • Kun ottelun tulos on kirjattu viralliselle tulostaululle tai muuhun määrättyyn paikkaan tai
  • Kun ottelun tulos on ilmoitettu toimikunnan määrittelemälle henkilölle.

Ottelun tuloksen katsotaan olevan lopullinen, kun se kirjataan viralliselle tulostaululle. Toimikunta voi kirjata voittajan nimen tulostaululle tai toimikunta voi edellyttää pelaajien kirjaavan sen tulostaululle. Joissain tapauksissa virallinen tulostaulu voi olla huomattavan kokoinen rakennelma ja joissain tapauksissa se voi olla paperiarkki ilmoitustaululla, pro-shopissa tai pukuhuoneessa.

Jos toimikunta on asettanut tuomarin otteluun, niin tuomarin viimeisellä viheriöllä ilmoittama ottelutulos ei ole virallinen lopputulos, ellei sitä ole kilpailumääräyksissä niin todettu.

Lyöntipeli

Esimerkkejä siitä, kuinka kilpailumääräyksissä voidaan määritellä milloin tulokset lyöntipelikilpailussa ovat lopulliset:

  • Kaikki tulokset on kirjattu tulostaululle tai ilmoitustaululle.
  • Voittaja on julistettu palkintojen jaossa.
  • Palkintopokaali on annettu voittajalle.

Lyöntipelikarsinnassa, jota seuraa reikäpeli, Sääntö 20.2e(2) sanoo, että lyöntipeliosuuden tulokset ovat lopulliset, kun pelaaja on aloittanut ensimmäisen reikäpeliottelunsa.

(8)
Kilpailumääräysten muuttaminen kilpailun alkamisen

Kilpailumääräykset määrittelevät kilpailun rakenteen joten kilpailun alkamisen jälkeen kilpailumääräyksiä tulisi muuttaa vain aivan poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Esimerkki tapauksesta, missä kilpailumääräyksiä ei tulisi muuttaa:

  • Kun pelaaja aloittaa kierroksensa olettaen kilpailussa pelattavan tietty reikämäärä, hän saattaa laatia pelisuunnitelmansa tämän perusteella. Kierroksen alkamisen jälkeen sillä kierroksella pelattavien reikien määrää ei tulisi muuttaa. Esimerkiksi huonon sään keskeytettyä kierroksen, jossa kaikki pelaajat ovat jo pelanneet 9 reikää 18:sta, toimikunnan ei pitäisi julkistaa tuloksia lyhentämällä kierrosta 9 reiän kierrokseksi.

Esimerkkejä, joissa erityisen poikkeukselliset olosuhteet voivat puoltaa kilpailumääräysten muuttamista:

  • Jos olosuhteet, kuten huono sää, vaikuttavat siihen, kuinka monta kilpailukierrosta voidaan pelata kilpailulle varatun ajan puitteissa, niin kierrosten lukumäärää tai pelattavien reikien lukumäärää niillä kierroksilla, joita ei vielä ole aloitettu, voidaan muuttaa, jotta kilpailu saadaan vietyä loppuun mahdollisimman hyvin. Vastaavasti, jos kyseiset olosuhteet vaikuttavat siihen, että suunniteltua kilpailumuotoa ei voida pelata, niin kilpailumuotoa voidaan muuttaa.
  • Tasatulosten ratkaisutapaa ei tulisi muuttaa, elleivät poikkeukselliset olosuhteet niin vaadi. Esimerkiksi lyöntipelikilpailussa kilpailumääräyksissä ilmoitettu uusintareikien pelaaminen voidaan muuttaa toimikunnan toimesta esim. matemaattiseksi menetelmäksi, jos huono sää estää uusintareikien pelaamisen.
(9)
Antidoping

Kilpailumääräyksessä voidaan edellyttää pelaajien noudattavan antidoping-säännöstöä. Toimikunnan tehtävänä on laatia ja tulkita omaa antidopinglinjaa, mutta kansallinen liitto voi yleensä auttaa säännöstön tekemisessä.