5H

Toimikunta voi asettaa omat normit pelaajien käyttäytymiselle käyttäytymissäännöissä, jotka se on määritellyt paikallissääntöihin (ks. Sääntö 1.2b). Jos toimikunta ei määrittele käyttäytymissääntöjä, se ei voi rangaista pelaajaa huonosta käytöksestä Säännön 1.2a nojalla. Ainoa rangaistus, joka voidaan antaa pelin hengen vastaisesta käyttäytymisestä, on tuloksen hylkääminen (ks. Osasta 5H(4) lisätietoja).

Toimikunnan tulisi huomioida seuraavia asioita käyttäytymissääntöjä laadittaessa:

• Asetettaessa rajoja tai kiellettäessä pelaajien toimia käyttäytymissäännöissä, toimikunnan tulisi huomioida eri kulttuurit, joista pelaajat tulevat. Esimerkiksi tietynlaista käyttäytymistä voidaan pitää epäasiallisena yhdessä kulttuurissa ja toisessa se voi olla normaalia käytöstä.
• Sääntöjen rikkomisesta seuraavat rangaistukset (ks. Osasta 5H(2) esimerkkejä).
• Kenellä on oikeus antaa rangaistuksia ja sanktioita. Esimerkiksi tietyt henkilöt toimikunnasta voivat antaa rangaistuksia käyttäytymisrikkeestä tai tietyn määrän toimikunnan henkilöitä tulee olla antamassa rangaistusta tai kuka tahansa toimikunnasta voi antaa rangaistuksen.
• Onko valitusprosessia olemassa.

Toimikunta voi liittää seuraavia asioita käyttäytymissääntöön:

• Kieltää pelaajia menemästä mille tahansa tai tietylle kielletylle pelialueelle.
• Erityisiä yksityiskohtia epäasiallisesta käyttäytymisestä, joista pelaajaa voidaan rangaista kierroksen aikana kuten:
  • Kentän kunnosta huolehtimisen laiminlyönti, esim. bunkkerien haravoimatta jättäminen tai lyöntijälkien korjaamatta jättäminen.
  • Epäasiallinen kielenkäyttö.
  • Mailojen väärinkäyttö kentällä.
  • Epäkunnioittava käytös toisia pelaajia, tuomareita tai katsojia kohtaan.
• Pukeutumissäännöt.

Toimikunta voi sisällyttää käyttäytymissääntöihin, että niiden rikkominen aiheuttaa ensin varoituksen ja vasta sen jälkeen rangaistuksen, ellei toimikunta katso rikkeen olevan vakava.

Toimikunnan tulee määritellä, koskevatko käyttäytymissäännöt myös pelaajan caddieta ja voidaanko pelaajaa rangaista hänen caddiensa kierroksen aikana tekemistä käyttäytymissääntöjen rikkomuksista.

Ei ole tarkoituksenmukaista rangaista pelaajaa käyttäytymissäännön rikko-misesta, jos pelaajan perheen jäsenet tai hänen kannattajansa käyttäytyvät huonosti. Esimerkiksi juniorikilpailussa, jossa perheen jäsenten ei sallita kävellä väylillä tai olla liian lähellä pelaajia, pelaajaa ei tulisi rangaista mistään katselijan tekemästä rikkeestä.

Sanktioita ja rangaistuksia päätettäessä toimikunnan tulisi harkita seuraavaa:

• Annetaanko varoitus ennen kuin rangaistus tai muu sanktio annetaan.
• Ovatko sanktiot kurinpidollisia vai annetaanko sääntöjen mukaisia rangaistuksia.
• Seuraako jokaisesta rikkeestä yhden lyönnin rangaistus, yleinen rangaistus vai kasvavatko rangaistukset lisärikkeiden myötä. Toimikunnan ei tulisi antaa minkään muun tyyppisiä rangaistuksia, jotka vaikuttaisivat pelaajan tulokseen.
• Mahdollistaako käyttäytymissäännön vakava rikkominen tuloksen hylkäämisen.
• Saako pelaaja automaattisesti rangaistuksen heti, kun hän rikkoo yhtä säännöistä vai saako hän sen toimikunnan harkinnan jälkeen.
• Saako käyttäytymissääntöjen eri kohtien rikkomisesta erilaisia rangaistuksia.
• Kurinpitoseuraamukset, joita toimikunta voi antaa, pitävät sisällään pelaajan estämisen osallistumasta seuraavaan tai seuraaviin toimikunnan alaisiin kilpailuihin tai sallia pelaajan pelaavan ainoastaan tiettyyn aikaan päivästä. Tällaiset rangaistukset eivät sisälly Golfin Sääntöihin ja on toimikunnan asia kirjoittaa ja tulkita tällaisia sanktioita.

Seuraava malli rangaistusasteikosta antaa esimerkin, kuinka toimikunta voi määrätä paikallissäännöissä rangaistuksia käyttäytymissääntöjen rikkomisesta.

Toimikunta voi päättää luoda sellaisen rangaistusasteikon, missä ei anneta varoitusta tai sanktiota ensimmäisestä rikkeestä tai se voi laatia kullekin rikkeelle oman rangaistuksen. Esimerkiksi tietyt rikkomukset voivat antaa yhden lyönnin rangaistuksen ja muut rikkomukset yleisen rangaistuksen.

Rangaistusasteikkomalli

• Ensimmäinen käyttäytymissäännön rikkomus – varoitus tai toimikunnan sanktio
• Toinen rikkomus – yhden lyönnin rangaistus
• Kolmas rikkomus – yleinen rangaistus
• Neljäs rikkomus tai mikä tahansa vakava rikkomus – tuloksen hylkääminen.

Säännön 1.2a nojalla toimikunta voi hylätä pelaajan, jos hän tekee pelin hengen vastaisen vakavan rikkeen. Tämä on voimassa, olipa kilpailuun laadittu käyttäytymissäännöt tai ei.

Kun päätetään, syyllistyikö pelaaja vakavaan rikkeeseen, toimikunnan tulisi harkita oliko pelaajan toimi tahallinen ja oliko toimenpide tarpeeksi merkittävä, jotta hylkääminen on tarpeen ilman, että pelaajalle annetaan ensin varoitus ja/tai jokin muu käyttäytymissääntöjen rikkomisen mukainen rangaistus.

Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka voivat aiheuttaa hylkäämisen Säännön 1.2a nojalla, löytyy teoksesta ”Official Guide to the Rules of Golf” kohdasta ”Interpretation” kohta 1.2a/1.