The R&A - Working for Golf
Estealueet
Toimikunnan ohjeet
Siirry osaan
B-1
B-2
B-3
B-4
B-5
Tutustu tarkemmin

Osa 8A
Osa 8C
8B
Estealueet
B-1
Estealueen määritteleminen

Tarkoitus. On monia tapoja, joilla toimikunta voi määritellä kentällä olevat estealueet eikä ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista antaa täydellistä luetteloa mallipaikallissäännöistä, joita voidaan käyttää tähän tarkoitukseen.

Määritettäessä estealueita paikallissäännöillä se on tehtävä selkeästi ja tarkasti.

Tässä osassa ei ole erityistä mallipaikallissääntöä, koska on olemassa useita vaihtoehtoja estealueiden määrittelyyn, mutta seuraavassa on kerrottu joitakin esimerkkejä:

  • Pelattaessa väylää [väylän numero] keltainen estealue reiällä [reiän numero] pelataan kuin se olisi punainen estealue.
  • Punainen estealue väylällä [väylän numero] jatkuu ja päättyy kentän ulkorajaan.
  • Punainen estealue väylällä [väylän numero], joka on merkitty vain toiselta puolelta, jatkuu äärettömyyteen.

Vaikka estealueiden rajojen merkitseminen on hyvä käytäntö, joissakin tapauksissa estealueen rajat voidaan määritellä sanallisesti tuloskortissa tai paikallissäännöissä. Näin tulisi tehdä ainoastaan silloin, kun estealueen rajasta ei ole mitään sekaantumisen vaaraa ja tämä voidaan tehdä samalla tavalla koko kentän alueelle. Tässä muutama esimerkki:

  • Kaikki hiekkaerämaa-alueet ovat punaisia estealueita ja estealueen raja kulkee ruohon ja hiekan rajassa.
  • Kaikki laava-alueet ovat punaisia estealueita.
  • Keinotekoisen muurin ympäröidessä järven tai muun vesialueen rajaa, estealueen raja kulkee muurin ulkoreunassa.

Katso Osista 2C ja 5B(2) lisätietoa estealueiden määrittelemisestä.

B-2
Vapautuminen punaisen estealueen vastakkaiselle puolelle

Tarkoitus. Sääntö 17.1 antaa pelaajalle mahdollisuuden sivuttaiseen vapautumiseen tai linjassa taaksepäin vapautumiseen sen mukaan, mistä pallo viimeksi ylitti punaisen estealueen rajan. Mutta joissain tapauksissa (esim. punaisen estealueen ollessa kiinni kentän ulkorajassa) nämä vaihtoehdot eivät jätä pelaajalle mitään muuta kohtuullista vaihtoehtoa kuin lyönti ja lyöntimatka -vapautumisen.

Toimikunta voi ottaa käyttöön paikallissäännön, joka sallii sivuttaisen vapautumisen punaisen estealueen vastakkaiselle puolelle ylimääräisenä vaihtoehtona Säännölle 17.1d.

Kun harkitaan paikallissääntöä, jossa sallitaan ylimääräinen vaihtoehto:

  • Toimikunnan tulisi harkita paikallissäännön käyttöön ottamista tilanteissa, joissa pelaaja voi joutua todella epäedulliseen tilanteeseen, jos sitä ei olisi käytössä. Kaksi esimerkkiä tästä ovat:
  • Kun kentän ulkoraja ja estealueen raja yhtyvät väylän reunassa siten, että jos pallo viimeksi ylittää estealueen rajan kentän ulkorajan puolelta, niin silloin pelaajalla ei ole mitään muuta realistista vapautumisvaihtoehtoa kuin jatkaa peliä lyönti ja lyöntimatka -rangaistuksella.
  • Jos estealueen muoto on sellainen, että on vaikeaa tietää kummalta puolelta pallo viimeksi ylitti estealueen rajan ja tällä tiedolla on suuri merkitys minne voi vapautua. Tällainen tilanne syntyy, kun estealue on erittäin kapea ja sen toisella puolella on pensaita tai tiheää karheikkoa ja toisella puolella väylää.
  • Toimikuntaa suositellaan ottamaan tämä paikallissäännön käyttöön vain sitä tarvitsevilla estealueilla, ei kaikilla kentän punaisilla estealueilla. Tämän paikallissäännön tarkoituksena ei ole antaa pelaajalle mahdollisuutta käyttää vastakkaisen puolen vapautusta punaisen estealueen toiselle puolelle vain siksi, että se on paljon parempi paikka kuin mihin hän normaalilla sivuttaisella vapautumisella Säännön 17.1d perusteella pääsisi.
  • Punaisten estealueiden, joissa on käytössä ylimääräinen vapautumisvaihtoehto, merkitsemiseen voidaan käyttää myös muita tapoja kuten esimerkiksi tolppia, joissa on erivärinen yläosa. Tällaiset erikoismerkinnät pitäisi mainita paikallissäännöissä.
  • Toimikunta voi ottaa käyttöön tämän paikallissäännön sijasta yhden tai useamman pudottamisalueen (ks. Mallipaikallissäännöt E-1).


[Täsmennys: Vastakkaisella puolella oleva piste ei saa ylittää kentän muuta osaa

Tämän mallipaikallissäännön ollessa voimassa, jos suora linja kohdasta, josta pallo viimeksi ylitti estealueen rajan kohtaan, joka on yhtä kaukana reistä estealueen toisella puolella, kulkee estealueen ulkopuolella, pelaaja ei voi käyttää vastakkaisen puolen pistettä. (Täsmennys lisätty 12/2018) ]

Mallipaikallissääntö B-2.1

“Pelaajan pallon ollessa estealueella tai kun tiedetään tai on käytännössä varmaa, että pallo on estealueella, vaikka sitä ei ole löydetty, voi pelaaja vapautua yhdellä Säännön 17.1d vaihtoehdoista.

Tai silloin, kun pallo ylitti viimeksi punaisen estealueen rajan väylällä [väylän numero ja sijainti], voi pelaaja ylimääräisenä vapautumisvaihtoehtona lisäämällä yhden lyönnin rangaistuksen pudottaa alkuperäisen tai muun pallon estealueen vastakkaiselle puolelle:

  • Vertailupiste: Arvioitu piste vastakkaisella puolella estealuetta, joka on yhtä kaukana reiästä kuin piste, mistä alkuperäisen pallon arvioitiin viimeksi ylittäneen estealueen rajan.
  • Vertailupisteestä mitattu vapautumisalueen koko: Kaksi mailanmittaa, mutta seuraavin rajoituksin:
  • Vapautumisalueen sijainnin rajoitukset:
  • Ei saa olla lähempänä reikää kuin vertailupiste, ja
  • Voi olla millä tahansa kentän alueella paitsi samalla estealueella, mutta
  • Jos useampi kuin yksi kentän alue on yhden mailanmitan päässä vertailupisteestä, täytyy pallon pysähtyä vapautumisalueelle sille kentän alueelle, jota pallo ensimmäisenä kosketti vapautumisalueelle pudotettaessa.

Rangaistus pallon pelaamisesta väärästä paikasta rikkoen paikallissääntöä: Yleinen rangaistus Säännön 14.7a nojalla.

Mallipaikallissääntö B-2.2

Mallipaikallissääntöä B-2.1 sovelletaan tekemällä seuraavat muutokset ensimmäiseen kappaleeseen:

“Tämä paikallissääntö on voimassa, kun pelaajan pallo löydetään tai tiedetään tai on käytännössä varmaa, että pallo on päätynyt mihin tahansa punaiselle estealueelle, joka yhtyy kentän ulkorajaan ja kohta, josta pallo viimeksi leikkasi estealueen rajan, on kentän ulkorajan puolella estealuetta.”

B-3
Varapallon lyöminen alkuperäisen pallon ollessa estealueella

Tarkoitus. Säännön 18.3 mukaisesti pelaaja ei saa pelata varapalloa, jos tiedetään tai on käytännössä varma, että hänen pallonsa on estealueella.

Mutta joissakin tapauksissa estealueen koko, muoto tai sijainti ovat sellaisia, että:

  • Pelaaja ei näe onko pallo estealueella,
  • Pelinopeuden kannalta olisi kohtuutonta, jos pelaajan pitäisi ensin mennä etsimään palloa ja sen jälkeen palata takaisin lyömään uutta palloa lyönti ja lyöntimatka -rangaistuksella, ja
  • Jos alkuperäistä palloa ei löydy, tiedettäisiin tai olisi käytännössä varmaa, että pallo on estealueella.

Ajan säästämiseksi tällaisissa tilanteissa toimikunta voi halutessaan muokata Sääntöä 18.3:

Mallipaikallissääntö B-3

“Jos pelaaja ei tiedä onko hänen pallonsa estealueella [kerro sijainti], pelaaja voi pelata varapallon Säännön 18.3 mukaisesti, jota on muokattu seuraavasti:

Pelatessaan varapalloa pelaaja voi käyttää lyönti ja lyöntimatka -vapautusta (ks. Sääntö 17.1d(1)), linjassa taaksepäin -vapautusta (ks. Sääntö 17.1d(2)) tai jos kyseessä on punainen estealue, sivuttaista vapautusta (ks. Sääntö 17.1d(3)). Jos käytössä on pudottamisalue (ks. Mallipaikallissääntö E-1), voi pelaaja käyttää myös tätä vaihtoehtoa.

Pelaajan pelattua tämän säännön mukaisesti varapallon, ei hän voi enää käyttää muita Säännön 17.1 mukaisia vaihtoehtoja suhteessa alkuperäiseen palloon.

Päätettäessä milloin varapallosta tulee pelaajan pelissä oleva pallo tai milloin se pitää tai voidaan hylätä, Säännöt 18.3c(2) ja 18.3c(3) ovat voimassa, paitsi että:

  • Kun alkuperäinen pallo löytyy estealueelta kolmen minuutin etsinnän aikana. Pelaaja voi valita joko:
    • Pelaamisen jatkamisen alkuperäisellä estealueella olevalla pallolla, jolloin varapalloa ei saa enää pelata. Varapallolla lyötyjä lyöntejä ennen sen hylkäämistä (sisältäen lyönnit ja mahdolliset rangaistuslyönnit, jotka on pelattu yksinomaan tällä pallolla) ei lasketa, tai
    • Pelaamisen jatkamisen varapallolla, jolloin alkuperäistä palloa ei saa pelata.
  • Kun alkuperäistä palloa ei löydy kolmen minuutin etsinnän aikana, tai tiedetään tai on käytännössä varmaa, että pallo on estealueella. Varapallosta tulee pelissä oleva pallo.

Rangaistus paikallissäännön rikkomisesta: Yleinen rangaistus.

B-4
Avoimen vesialueen määrittely yleiseksi pelialueeksi

Tarkoitus. Jos avoin vesialue ei normaalisti sisällä vettä (kuten kuivatusoja tai valuma-alue, joka on kuiva muulloin kuin sadeaikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta.

Toimikunta voi myös merkitä tällaisen avoimen vesialueen estealueeksi sellaisina aikoina, kun siinä on vettä tai jättää sen yleiseksi pelialueeksi, jolloin siellä oleva vesi on tilapäistä vettä. Kuitenkin alueet, joissa normaalisti on vettä, tulisi merkitä estealueeksi läpi vuoden.

Katso Mallipaikallissäännöstä F-20, milloin avoin vesialue voi olla osa epänormaalia kenttäolosuhdetta.

Mallipaikallissääntö B-4.1

“[Kuvaile tietty avoin vesialue] [kuvaile, missä se sijaitsee] katsotaan olevan osa yleistä pelialuetta, eikä se ole estealuetta.”

Mallipaikallissääntö B-4.2

“Kaikkien [kuvaile tietyn tyyliset avoimet vesialueet, kuten betoniset kuivatusojat] katsotaan olevan osa yleistä pelialuetta, eivätkä ne ole estealueita.”

B-5
Erityinen vapautuminen bunkkerin vieressä olevasta estealueesta

Tarkoitus. Joillakin väylillä punaisen estealueen raja on niin lähellä bunkkeria, että pelaajan käyttäessä Säännön 17.1d(3) mukaista sivuttaista vapautusta, tulee pallo pudottaa bunkkeriin.

Toimikunta voi tällaisissa tilanteissa antaa ylimääräisenä vapautumisvaihtoehtona, yhden lyönnin rangaistuksella, pelaajan vapautua estealueelta bunkkerin viereen, väylän puolelle sijoitetulle pudottamisalueelle.

Mallipaikallissääntö B-5

“Tämä paikallissääntö antaa oikeuden käyttää pudottamisaluetta ylimääräisenä vapautumisvaihtoehtona, kun:

  • Pelaajan pallo on punaisella estealueella [ilmoita paikka] ja myös silloin, kun tiedetään tai on käytännössä varmaa, että pallo on tällä estealueella, ja
  • Pallo leikkasi viimeksi punaisen estealueen rajan [ilmoita paikan alku ja loppu, esim. kahden merkityn paalun välissä].

Tällaisessa tapauksessa, pelaaja voi:

  • Vapautua yhden lyönnin rangaistuksella jollakin Säännön 17.1d mukaisista vaihtoehdoista, tai
  • Ylimääräisenä vaihtoehtona myös yhden lyönnin rangaistuksella, vapautua pudottamalla ja pelaamalla pallo pudottamisalueelta, joka on lähimpänä sitä kohtaa, josta pallo viimeksi ylitti punaisen estealueen rajan ja joka ei ole lähempänä reikää kuin tämä kohta.

Rangaistus pallon pelaamisesta väärästä paikasta rikkoen paikallissääntöä: Yleinen rangaistus Säännön 14.7a nojalla.

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Tiedetään tai on käytännössä varmaa

Normi sen päättämiseksi mitä pelaajan pallolle tapahtui – esimerkiksi onko pallo pysähtynyt estealueelle, onko se liikkunut tai mikä liikkumisen aiheutti.

Tiedetään tai on käytännössä varmaa tarkoittaa enemmän kuin vain mahdollisesti tai todennäköisesti. Se tarkoittaa joko:

  • On olemassa vakuuttava todiste, että kyseinen tapahtuma tapahtui pelaajan pallolle, esim. pelaaja tai joku silminnäkijä näki tapahtuman, tai
  • Vaikka on olemassa erittäin pieni epäilys, niin kaikki kohtuudella saatavilla oleva tieto osoittaa, että vähintään 95% todennäköisyydellä kyseinen tapahtuma tapahtui.

“Kaikki kohtuudella saatavilla oleva tieto” käsittää kaiken sen tiedon minkä pelaaja tietää sekä kaiken muun tiedon minkä hän voi kohtuullisella vaivalla ja ilman kohtuutonta viivästystä saada.

 

Interpretation Known or Virtually Certain/1 - Applying "Known or Virtually Certain" Standard When Ball Moves

When it is not "known" what caused the ball to move, all reasonably available information must be considered and the evidence must be evaluated to determine if it is "virtually certain" that the player, opponent or outside influence caused the ball to move.

Depending on the circumstances, reasonably available information may include, but is not limited to:

  • The effect of any actions taken near the ball (such as movement of loose impediments, practice swings, grounding club and taking a stance),
  • Time elapsed between such actions and the movement of the ball,
  • The lie of the ball before it moved (such as on a fairway, perched on longer grass, on a surface imperfection or on the putting green),
  • The conditions of the ground near the ball (such as the degree of slope or presence of surface irregularities, etc), and
  • Wind speed and direction, rain and other weather conditions.

Interpretation Known or Virtually Certain/2 - Virtual Certainty Is Irrelevant if It Comes to Light After Three-Minute Search Expires

Determining whether there is knowledge or virtual certainty must be based on evidence known to the player at the time the three-minute search time expires.

Examples of when the player's later findings are irrelevant include when:

  • A player's tee shot comes to rest in an area containing heavy rough and a large animal hole. After a three-minute search, it is determined that it is not known or virtually certain that the ball is in the animal hole. As the player returns to the teeing area, the ball is found in the animal hole.
  • Even though the player has not yet put another ball in play, the player must take stroke-and-distance relief for a lost ball (Rule 18.2b - What to Do When Ball is Lost or Out of Bounds) since it was not known or virtually certain that the ball was in the animal hole, when the search time expired.
  • A player cannot find his or her ball and believes it may have been picked up by a spectator (outside influence), but there is not enough evidence to be virtually certain of this. A short time after the three-minute search time expires, a spectator is found to have the player's ball.

The player must take stroke-and-distance relief for a lost ball (Rule 18.2b) since the movement by the outside influence only became known after the search time expired.

Interpretation Known or Virtually Certain/3 - Player Unaware Ball Played by Another Player

It must be known or virtually certain that a player's ball has been played by another player as a wrong ball to treat it as being moved.

For example, in stroke play, Player A and Player B hit their tee shots into the same general location. Player A finds a ball and plays it. Player B goes forward to look for his or her ball and cannot find it. After three minutes, Player B starts back to the tee to play another ball. On the way, Player B finds Player A's ball and knows then that Player A has played his or her ball in error.

Player A gets the general penalty for playing a wrong ball and must then play his or her own ball (Rule 6.3c). Player A's ball was not lost even though both players searched for more than three minutes because Player A did not start searching for his or her ball; the searching was for Player B's ball. Regarding Player B's ball, Player B's original ball was lost and he or she must put another ball in play under penalty of stroke and distance (Rule 18.2b), because it was not known or virtually certain when the three-minute search time expired that the ball had been played by another player.

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Pudottaa

Pitää palloa ja päästää se putoamaan ilmassa tarkoituksena laittaa pallo peliin.

Jos pelaaja päästää irti pallosta ilman, että hänen tarkoituksenaan on laittaa pallo peliin, palloa ei ole pudotettu eikä se ole pelissä (ks. Sääntö 14.4).

Jokainen vapautumissääntö määrittelee erityisen vapautumisalueen, jolle pallo on sen säännön mukaan pudotettava ja jolle sen on pysähdyttävä.

Vapauduttaessa pelaajan täytyy päästää pallosta irti polven korkeudelta niin, että pallo:

  • Putoaa suoraan alas ilman, että pelaaja heittää, pyöräyttää tai vierittää sitä tai käyttää jotain muuta liikettä, joka voisi vaikuttaa siihen, mihin pallo pysähtyy, ja
  • Ei kosketa mihinkään pelaajan vartalon osaan tai pelaajan varusteeseen ennen kuin se osuu maahan (ks. Sääntö 14.3b).
Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Reikä

Pelattavan reiän viheriöllä olevaa päätepistettä kutsutaan reiäksi:

  • Reiän on oltava halkaisijaltaan 4 ¼ tuumaa (108 mm) ja vähintään 4 tuumaa (101.6 mm) syvä.
  • Jos käytetään holkkia, sen ulkomitta ei saa ylittää 4 ¼ tuumaa (108 mm). Holkin yläreunan tulee olla upotettuna vähintään tuuman (25.4 mm) verran viheriön pinnan alapuolelle, ellei maa-aineksen koostumus edellytä, että se olisi lähempänä maan pintaa.

Termiä ”reikä” (kun sitä ei käytetä määritelmänä eli kursivoituna) käytetään sääntökirjassa tarkoittamaan kentän osaa, jolla on tietty tiiausalue, viheriö ja reikä. Reiän pelaaminen alkaa tiiausalueelta ja päättyy, kun pallo on viheriöllä reiässä (tai jos reikä on muuten pelattu sääntöjen mukaan loppuun).

 

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Mailanmitta

Sen mailan pituus, joka on pisin niistä enintään 14 mailasta, jotka pelaajalla on kierroksellaan (kuten sallittu Säännössä 4.1b(1)), pois lukien putteri.

Esimerkiksi, jos pelaajan kierroksella olevista mailoista pisin maila (muu kuin putteri) on draiveri, jonka pituus on 43 tuumaa (109.22 cm), niin pelaajan mailanmitta kierrokselle on 43 tuumaa.

Mailanmittaa käytetään määrittelemään tiiausalue jokaisella reiällä sekä määrittelemään pelaajan vapautumisalueen koko käytettäessä sääntöjen mukaista vapautumista.

 

Interpretation Club-Length/1 - Meaning of "Club-Length" When Measuring

For the purposes of measuring when determining a relief area, the length of the entire club, starting at the toe of the club and ending at the butt end of the grip is used. However, if the club has a headcover on it or has an attachment to the end of the grip, neither is allowed to be used as part of the club when using it to measure.

Interpretation Club-Length/2 - How to Measure When Longest Club Breaks

If the longest club a player has during a round breaks, that broken club continues to be used for determining the size of his or her relief areas. However, if the longest club breaks and the player is allowed to replace it with another club (Exception to Rule 4.1b(3)) and he or she does so, the broken club is no longer considered his or her longest club.

If the player starts a round with fewer than 14 clubs and decides to add another club that is longer than the clubs he or she started with, the added club is used for measuring so long as it is not a putter.

Clarification - Meaning of “Club-Length” When Playing with Partner

In partner forms of play, either partner’s longest club, except a putter, may be used for defining the teeing area or determining the size of a relief area.
(Clarification added 12/2018)

Reikä

Pelattavan reiän viheriöllä olevaa päätepistettä kutsutaan reiäksi:

  • Reiän on oltava halkaisijaltaan 4 ¼ tuumaa (108 mm) ja vähintään 4 tuumaa (101.6 mm) syvä.
  • Jos käytetään holkkia, sen ulkomitta ei saa ylittää 4 ¼ tuumaa (108 mm). Holkin yläreunan tulee olla upotettuna vähintään tuuman (25.4 mm) verran viheriön pinnan alapuolelle, ellei maa-aineksen koostumus edellytä, että se olisi lähempänä maan pintaa.

Termiä ”reikä” (kun sitä ei käytetä määritelmänä eli kursivoituna) käytetään sääntökirjassa tarkoittamaan kentän osaa, jolla on tietty tiiausalue, viheriö ja reikä. Reiän pelaaminen alkaa tiiausalueelta ja päättyy, kun pallo on viheriöllä reiässä (tai jos reikä on muuten pelattu sääntöjen mukaan loppuun).

 

Kentän alueet

Kenttä muodostuu viidestä määritellystä alueesta:

  • Yleinen pelialue,
  • Tiiausalue, josta pelaajan on aloitettava reiän pelaaminen,
  • Kaikki estealueet,
  • Kaikki bunkkerit, ja
  • Pelattavan reiän viheriö.
Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Kentän alueet

Kenttä muodostuu viidestä määritellystä alueesta:

  • Yleinen pelialue,
  • Tiiausalue, josta pelaajan on aloitettava reiän pelaaminen,
  • Kaikki estealueet,
  • Kaikki bunkkerit, ja
  • Pelattavan reiän viheriö.
Vapautumisalue

Alue, jolle pelaajan tulee pudottaa pallo vapautuessaan sääntöjen mukaisesti. Jokainen vapautumisen antava sääntö edellyttää pelaajaa käyttämään tiettyä vapautumisaluetta, jonka koko ja paikka riippuvat seuraavista tekijöistä:

  • Vertailupiste: Kohta, josta vapautumisalueen koko mitataan.
  • Vertailupisteestä mitattu vapautumisalueen koko: Vapautumisalue on joko yksi tai kaksi mailanmittaa vertailupisteestä, mutta tietyin rajoituksin:
  • Vapautumisalueen sijainnin rajoitukset: Vapautumisalueen sijaintia voidaan rajoittaa yhdellä tai useammalla tavalla, esimerkiksi:
    • Alue on vain tietyillä määritellyillä kentän alueilla esim. yleisellä pelialueella tai se ei ole bunkkerissa tai estealueella,
    • Alue ei ole lähempänä reikää kuin vertailupiste tai sen täytyy olla sen estealueen tai bunkkerin ulkopuolella, josta vapaudutaan tai
    • Alueella ei saa olla haittaamista (kuten kyseisessä säännössä määritellään) olosuhteesta, josta ollaan vapautumassa.

Käytettäessä mailanmittaa vapautumisalueen koon määrittämisessä, pelaaja voi mitata suoraan ojan, kolon tai vastaavan yli ja suoraan erilaisten kappaleiden poikki tai läpi (kuten puu, aita, muuri, tunneli, viemäri tai kastelulaitteen kansi), mutta mittausta ei voi tehdä luonnollisesti nousevan tai laskevan maanpinnan läpi.

Ks. Toimikunnan ohjeet, Osa 2I (Toimikunta voi valita salliiko vai edellyttääkö pudottamisalueen käyttämisen vapautumisalueena, kun otetaan tietty vapautuminen).


Clarification - Determining Whether Ball in Relief Area

When determining whether a ball has come to rest within a relief area (i.e. either one or two club-lengths from the reference point depending on the Rule being applied), the ball is in the relief area if any part of the ball is within the one or two club-length measurement. However, a ball is not in a relief area if any part of the ball is nearer the hole than the reference point or when any part of the ball has interference from the condition from which free relief is taken.
(Clarification added 12/2018)

Pudottaa

Pitää palloa ja päästää se putoamaan ilmassa tarkoituksena laittaa pallo peliin.

Jos pelaaja päästää irti pallosta ilman, että hänen tarkoituksenaan on laittaa pallo peliin, palloa ei ole pudotettu eikä se ole pelissä (ks. Sääntö 14.4).

Jokainen vapautumissääntö määrittelee erityisen vapautumisalueen, jolle pallo on sen säännön mukaan pudotettava ja jolle sen on pysähdyttävä.

Vapauduttaessa pelaajan täytyy päästää pallosta irti polven korkeudelta niin, että pallo:

  • Putoaa suoraan alas ilman, että pelaaja heittää, pyöräyttää tai vierittää sitä tai käyttää jotain muuta liikettä, joka voisi vaikuttaa siihen, mihin pallo pysähtyy, ja
  • Ei kosketa mihinkään pelaajan vartalon osaan tai pelaajan varusteeseen ennen kuin se osuu maahan (ks. Sääntö 14.3b).
Tiedetään tai on käytännössä varmaa

Normi sen päättämiseksi mitä pelaajan pallolle tapahtui – esimerkiksi onko pallo pysähtynyt estealueelle, onko se liikkunut tai mikä liikkumisen aiheutti.

Tiedetään tai on käytännössä varmaa tarkoittaa enemmän kuin vain mahdollisesti tai todennäköisesti. Se tarkoittaa joko:

  • On olemassa vakuuttava todiste, että kyseinen tapahtuma tapahtui pelaajan pallolle, esim. pelaaja tai joku silminnäkijä näki tapahtuman, tai
  • Vaikka on olemassa erittäin pieni epäilys, niin kaikki kohtuudella saatavilla oleva tieto osoittaa, että vähintään 95% todennäköisyydellä kyseinen tapahtuma tapahtui.

“Kaikki kohtuudella saatavilla oleva tieto” käsittää kaiken sen tiedon minkä pelaaja tietää sekä kaiken muun tiedon minkä hän voi kohtuullisella vaivalla ja ilman kohtuutonta viivästystä saada.

 

Interpretation Known or Virtually Certain/1 - Applying "Known or Virtually Certain" Standard When Ball Moves

When it is not "known" what caused the ball to move, all reasonably available information must be considered and the evidence must be evaluated to determine if it is "virtually certain" that the player, opponent or outside influence caused the ball to move.

Depending on the circumstances, reasonably available information may include, but is not limited to:

  • The effect of any actions taken near the ball (such as movement of loose impediments, practice swings, grounding club and taking a stance),
  • Time elapsed between such actions and the movement of the ball,
  • The lie of the ball before it moved (such as on a fairway, perched on longer grass, on a surface imperfection or on the putting green),
  • The conditions of the ground near the ball (such as the degree of slope or presence of surface irregularities, etc), and
  • Wind speed and direction, rain and other weather conditions.

Interpretation Known or Virtually Certain/2 - Virtual Certainty Is Irrelevant if It Comes to Light After Three-Minute Search Expires

Determining whether there is knowledge or virtual certainty must be based on evidence known to the player at the time the three-minute search time expires.

Examples of when the player's later findings are irrelevant include when:

  • A player's tee shot comes to rest in an area containing heavy rough and a large animal hole. After a three-minute search, it is determined that it is not known or virtually certain that the ball is in the animal hole. As the player returns to the teeing area, the ball is found in the animal hole.
  • Even though the player has not yet put another ball in play, the player must take stroke-and-distance relief for a lost ball (Rule 18.2b - What to Do When Ball is Lost or Out of Bounds) since it was not known or virtually certain that the ball was in the animal hole, when the search time expired.
  • A player cannot find his or her ball and believes it may have been picked up by a spectator (outside influence), but there is not enough evidence to be virtually certain of this. A short time after the three-minute search time expires, a spectator is found to have the player's ball.

The player must take stroke-and-distance relief for a lost ball (Rule 18.2b) since the movement by the outside influence only became known after the search time expired.

Interpretation Known or Virtually Certain/3 - Player Unaware Ball Played by Another Player

It must be known or virtually certain that a player's ball has been played by another player as a wrong ball to treat it as being moved.

For example, in stroke play, Player A and Player B hit their tee shots into the same general location. Player A finds a ball and plays it. Player B goes forward to look for his or her ball and cannot find it. After three minutes, Player B starts back to the tee to play another ball. On the way, Player B finds Player A's ball and knows then that Player A has played his or her ball in error.

Player A gets the general penalty for playing a wrong ball and must then play his or her own ball (Rule 6.3c). Player A's ball was not lost even though both players searched for more than three minutes because Player A did not start searching for his or her ball; the searching was for Player B's ball. Regarding Player B's ball, Player B's original ball was lost and he or she must put another ball in play under penalty of stroke and distance (Rule 18.2b), because it was not known or virtually certain when the three-minute search time expired that the ball had been played by another player.

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Kenttä

Toimikunnan määräämien rajojen sisäpuolella oleva pelaamiselle tarkoitettu alue kokonaisuudessaan:

  • Kaikki rajojen sisäpuolella olevat alueet ovat osa kenttää.
  • Kaikki rajojen ulkopuolella olevat alueet ovat ulkona eivätkä ole osa kenttää.
  • Raja jatkuu maan pinnasta ylös- ja alaspäin.

Kenttä muodostuu viidestä määritellystä kenttäalueen osasta.

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Varapallo

Pelaajan pelaama toinen pallo siltä varalta, että juuri pelattu pallo voi olla:

  • Ulkona, tai
  • Kadonnut estealueen ulkopuolelle.

Varapallo ei ole pelaajan pelissä oleva pallo, ellei siitä tule pelissä olevaa palloa Säännön 18.3c nojalla.

Varapallo

Pelaajan pelaama toinen pallo siltä varalta, että juuri pelattu pallo voi olla:

  • Ulkona, tai
  • Kadonnut estealueen ulkopuolelle.

Varapallo ei ole pelaajan pelissä oleva pallo, ellei siitä tule pelissä olevaa palloa Säännön 18.3c nojalla.

Lyönti ja lyöntimatka

Menettelytapa ja rangaistus, kun pelaaja vapautuu Säännön 17, 18 tai 19 mukaisesti pelaamalla pallon edellisen lyönnin paikalta (ks. Sääntö 14.6).

Termi lyönti ja lyöntimatka tarkoittaa, että pelaaja sekä:

  • Saa yhden lyönnin rangaistuksen, että
  • Menettää edellisellä lyönnillä reikää kohti saavutetun matkan.
Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Varapallo

Pelaajan pelaama toinen pallo siltä varalta, että juuri pelattu pallo voi olla:

  • Ulkona, tai
  • Kadonnut estealueen ulkopuolelle.

Varapallo ei ole pelaajan pelissä oleva pallo, ellei siitä tule pelissä olevaa palloa Säännön 18.3c nojalla.

Varapallo

Pelaajan pelaama toinen pallo siltä varalta, että juuri pelattu pallo voi olla:

  • Ulkona, tai
  • Kadonnut estealueen ulkopuolelle.

Varapallo ei ole pelaajan pelissä oleva pallo, ellei siitä tule pelissä olevaa palloa Säännön 18.3c nojalla.

Pelissä

Pelaajan pallon tila, kun se on kentällä ja sitä käytetään reiän pelaamiseen:

  • Pallo tulee peliin reiällä:
    • Kun pelaaja lyö sitä tiiausalueelta, tai
    • Reikäpelissä, kun pelaaja lyö sitä tiiausalueen ulkopuolelta eikä vastustaja vaadi lyönnin hylkäämistä Säännön 6.1b nojalla.
  • Pallo pysyy pelissä, kunnes se on reiässä. Ainoastaan silloin pallo ei ole pelissä:
    • Kun se on nostettu kentältä,
    • Kun se on kadonnut (vaikka se olisi paikallaan kentällä) tai se on ulkona, tai
    • Kun pallo on korvattu toisella pallolla, vaikka säännöt eivät olisi sitä sallineet.

Pallo, joka ei ole pelissä, on väärä pallo.

Pelaajalla voi olla samanaikaisesti vain yksi pallo pelissä. (Ks. Sääntö 6.3d tapauksista, jolloin pelaaja voi pelata reiällä useampaa palloa samanaikaisesti.)

Kun säännöt viittaavat paikallaan tai liikkeessä olevaan palloon, sillä tarkoitetaan pelissä olevaa palloa.

Pallon merkkinapin ollessa paikallaan merkitsemässä pelissä olevan pallon paikkaa:

  • Jos palloa ei ole nostettu, se on pelissä, ja
  • Jos pallo on nostettu ja asetettu takaisin, se on pelissä, vaikka pallon merkkinappia ei ole poistettu.
Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Varapallo

Pelaajan pelaama toinen pallo siltä varalta, että juuri pelattu pallo voi olla:

  • Ulkona, tai
  • Kadonnut estealueen ulkopuolelle.

Varapallo ei ole pelaajan pelissä oleva pallo, ellei siitä tule pelissä olevaa palloa Säännön 18.3c nojalla.

Varapallo

Pelaajan pelaama toinen pallo siltä varalta, että juuri pelattu pallo voi olla:

  • Ulkona, tai
  • Kadonnut estealueen ulkopuolelle.

Varapallo ei ole pelaajan pelissä oleva pallo, ellei siitä tule pelissä olevaa palloa Säännön 18.3c nojalla.

Lyönti

Mailan eteenpäin suuntautuva liike, jonka tarkoituksena on osua palloon.

Mutta lyöntiä ei ole tehty, jos pelaaja:

  • Päättää kesken lyönnin olla lyömättä palloa ja tarkoituksellisesti pysäyttää mailan lavan ennen kuin se osuu palloon tai, jos hän ei pysty pysäyttämään lyöntiliikettä, tarkoituksellisesti lyö ohi pallosta.
  • Osuu palloon vahingossa harjoitussvingillä tai valmistautuessaan lyöntiin.

Kun säännöt viittaavat sanontaan “pallon pelaaminen”, se tarkoittaa samaa kuin lyöminen.

Pelaajan tulosta reiältä tai kierrokselta kuvataan myös sanoilla “lyönnit” tai “lyöntimäärä”, joka tarkoittaa suoritettuja lyöntejä ja mahdollisia rangaistuslyöntejä (ks. Sääntö 3.1c).

 

Interpretation Stroke/1 - Determining If a Stroke Was Made

If a player starts the downswing with a club intending to strike the ball, his or her action counts as a stroke when:

  • The clubhead is deflected or stopped by an outside influence (such as the branch of a tree) whether or not the ball is struck.
  • The clubhead separates from the shaft during the downswing and the player continues the downswing with the shaft alone, whether or not the ball is struck with the shaft.
  • The clubhead separates from the shaft during the downswing and the player continues the downswing with the shaft alone, with the clubhead falling and striking the ball.

The player's action does not count as a stroke in each of following situations:

  • During the downswing, a player's clubhead separates from the shaft. The player stops the downswing short of the ball, but the clubhead falls and strikes and moves the ball.
  • During the backswing, a player's clubhead separates from the shaft. The player completes the downswing with the shaft but does not strike the ball.
  • A ball is lodged in a tree branch beyond the reach of a club. If the player moves the ball by striking a lower part of the branch instead of the ball, Rule 9.4 (Ball Lifted or Moved by Player) applies.
Varapallo

Pelaajan pelaama toinen pallo siltä varalta, että juuri pelattu pallo voi olla:

  • Ulkona, tai
  • Kadonnut estealueen ulkopuolelle.

Varapallo ei ole pelaajan pelissä oleva pallo, ellei siitä tule pelissä olevaa palloa Säännön 18.3c nojalla.

Varapallo

Pelaajan pelaama toinen pallo siltä varalta, että juuri pelattu pallo voi olla:

  • Ulkona, tai
  • Kadonnut estealueen ulkopuolelle.

Varapallo ei ole pelaajan pelissä oleva pallo, ellei siitä tule pelissä olevaa palloa Säännön 18.3c nojalla.

Pelissä

Pelaajan pallon tila, kun se on kentällä ja sitä käytetään reiän pelaamiseen:

  • Pallo tulee peliin reiällä:
    • Kun pelaaja lyö sitä tiiausalueelta, tai
    • Reikäpelissä, kun pelaaja lyö sitä tiiausalueen ulkopuolelta eikä vastustaja vaadi lyönnin hylkäämistä Säännön 6.1b nojalla.
  • Pallo pysyy pelissä, kunnes se on reiässä. Ainoastaan silloin pallo ei ole pelissä:
    • Kun se on nostettu kentältä,
    • Kun se on kadonnut (vaikka se olisi paikallaan kentällä) tai se on ulkona, tai
    • Kun pallo on korvattu toisella pallolla, vaikka säännöt eivät olisi sitä sallineet.

Pallo, joka ei ole pelissä, on väärä pallo.

Pelaajalla voi olla samanaikaisesti vain yksi pallo pelissä. (Ks. Sääntö 6.3d tapauksista, jolloin pelaaja voi pelata reiällä useampaa palloa samanaikaisesti.)

Kun säännöt viittaavat paikallaan tai liikkeessä olevaan palloon, sillä tarkoitetaan pelissä olevaa palloa.

Pallon merkkinapin ollessa paikallaan merkitsemässä pelissä olevan pallon paikkaa:

  • Jos palloa ei ole nostettu, se on pelissä, ja
  • Jos pallo on nostettu ja asetettu takaisin, se on pelissä, vaikka pallon merkkinappia ei ole poistettu.
Yleinen rangaistus

Reiän menetys reikäpelissä tai kahden lyönnin rangaistus lyöntipelissä.

Yleinen pelialue

Yleinen pelialue kattaa koko kentän pois lukien neljä muuta määriteltyä aluetta: (1) tiiausalue, jolta pelaajan on aloitettava kyseisen reiän pelaaminen, (2) kaikki bunkkerit, (3) kaikki estealueet ja (4) pelattavan reiän viheriö.

Yleinen pelialue käsittää:

  • Kaikki muut kentän tiiauspaikat paitsi edellä mainitun tiiausalueen sekä
  • Kaikki väärät viheriöt.
Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Yleinen pelialue

Yleinen pelialue kattaa koko kentän pois lukien neljä muuta määriteltyä aluetta: (1) tiiausalue, jolta pelaajan on aloitettava kyseisen reiän pelaaminen, (2) kaikki bunkkerit, (3) kaikki estealueet ja (4) pelattavan reiän viheriö.

Yleinen pelialue käsittää:

  • Kaikki muut kentän tiiauspaikat paitsi edellä mainitun tiiausalueen sekä
  • Kaikki väärät viheriöt.
Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Tiedetään tai on käytännössä varmaa

Normi sen päättämiseksi mitä pelaajan pallolle tapahtui – esimerkiksi onko pallo pysähtynyt estealueelle, onko se liikkunut tai mikä liikkumisen aiheutti.

Tiedetään tai on käytännössä varmaa tarkoittaa enemmän kuin vain mahdollisesti tai todennäköisesti. Se tarkoittaa joko:

  • On olemassa vakuuttava todiste, että kyseinen tapahtuma tapahtui pelaajan pallolle, esim. pelaaja tai joku silminnäkijä näki tapahtuman, tai
  • Vaikka on olemassa erittäin pieni epäilys, niin kaikki kohtuudella saatavilla oleva tieto osoittaa, että vähintään 95% todennäköisyydellä kyseinen tapahtuma tapahtui.

“Kaikki kohtuudella saatavilla oleva tieto” käsittää kaiken sen tiedon minkä pelaaja tietää sekä kaiken muun tiedon minkä hän voi kohtuullisella vaivalla ja ilman kohtuutonta viivästystä saada.

 

Interpretation Known or Virtually Certain/1 - Applying "Known or Virtually Certain" Standard When Ball Moves

When it is not "known" what caused the ball to move, all reasonably available information must be considered and the evidence must be evaluated to determine if it is "virtually certain" that the player, opponent or outside influence caused the ball to move.

Depending on the circumstances, reasonably available information may include, but is not limited to:

  • The effect of any actions taken near the ball (such as movement of loose impediments, practice swings, grounding club and taking a stance),
  • Time elapsed between such actions and the movement of the ball,
  • The lie of the ball before it moved (such as on a fairway, perched on longer grass, on a surface imperfection or on the putting green),
  • The conditions of the ground near the ball (such as the degree of slope or presence of surface irregularities, etc), and
  • Wind speed and direction, rain and other weather conditions.

Interpretation Known or Virtually Certain/2 - Virtual Certainty Is Irrelevant if It Comes to Light After Three-Minute Search Expires

Determining whether there is knowledge or virtual certainty must be based on evidence known to the player at the time the three-minute search time expires.

Examples of when the player's later findings are irrelevant include when:

  • A player's tee shot comes to rest in an area containing heavy rough and a large animal hole. After a three-minute search, it is determined that it is not known or virtually certain that the ball is in the animal hole. As the player returns to the teeing area, the ball is found in the animal hole.
  • Even though the player has not yet put another ball in play, the player must take stroke-and-distance relief for a lost ball (Rule 18.2b - What to Do When Ball is Lost or Out of Bounds) since it was not known or virtually certain that the ball was in the animal hole, when the search time expired.
  • A player cannot find his or her ball and believes it may have been picked up by a spectator (outside influence), but there is not enough evidence to be virtually certain of this. A short time after the three-minute search time expires, a spectator is found to have the player's ball.

The player must take stroke-and-distance relief for a lost ball (Rule 18.2b) since the movement by the outside influence only became known after the search time expired.

Interpretation Known or Virtually Certain/3 - Player Unaware Ball Played by Another Player

It must be known or virtually certain that a player's ball has been played by another player as a wrong ball to treat it as being moved.

For example, in stroke play, Player A and Player B hit their tee shots into the same general location. Player A finds a ball and plays it. Player B goes forward to look for his or her ball and cannot find it. After three minutes, Player B starts back to the tee to play another ball. On the way, Player B finds Player A's ball and knows then that Player A has played his or her ball in error.

Player A gets the general penalty for playing a wrong ball and must then play his or her own ball (Rule 6.3c). Player A's ball was not lost even though both players searched for more than three minutes because Player A did not start searching for his or her ball; the searching was for Player B's ball. Regarding Player B's ball, Player B's original ball was lost and he or she must put another ball in play under penalty of stroke and distance (Rule 18.2b), because it was not known or virtually certain when the three-minute search time expired that the ball had been played by another player.

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Pudottaa

Pitää palloa ja päästää se putoamaan ilmassa tarkoituksena laittaa pallo peliin.

Jos pelaaja päästää irti pallosta ilman, että hänen tarkoituksenaan on laittaa pallo peliin, palloa ei ole pudotettu eikä se ole pelissä (ks. Sääntö 14.4).

Jokainen vapautumissääntö määrittelee erityisen vapautumisalueen, jolle pallo on sen säännön mukaan pudotettava ja jolle sen on pysähdyttävä.

Vapauduttaessa pelaajan täytyy päästää pallosta irti polven korkeudelta niin, että pallo:

  • Putoaa suoraan alas ilman, että pelaaja heittää, pyöräyttää tai vierittää sitä tai käyttää jotain muuta liikettä, joka voisi vaikuttaa siihen, mihin pallo pysähtyy, ja
  • Ei kosketa mihinkään pelaajan vartalon osaan tai pelaajan varusteeseen ennen kuin se osuu maahan (ks. Sääntö 14.3b).
Estealue

Alue, josta pelaaja voi vapautua yhden lyönnin rangaistuksella, jos hänen pallonsa on pysähtynyt sinne.

Estealueita ovat:

  • Kaikki kentällä olevat vesialueet (oli toimikunta merkinnyt ne tai ei), mukaan lukien meri, järvi, lampi, joki, oja, pintakuivatusoja tai jokin muu avoin vesialue (vaikka niissä ei olisi vettä), ja
  • Mikä muu tahansa alue, jonka toimikunta määrittelee estealueeksi.

Estealue on yksi viidestä määritellystä kentän alueesta.

Estealueita on kahdentyyppisiä ja ne erotetaan toisistaan eri väreillä:

  • Keltaiset estealueet (merkitään keltaisella viivalla tai keltaisilla paaluilla) antavat pelaajalle kaksi vapautumismahdollisuutta (Sääntö 17.1d(1) ja (2)).
  • Punaiset estealueet (merkitään punaisella viivalla tai punaisilla paaluilla) antavat pelaajalle yhden lisävapautumismahdollisuuden (Sääntö 17.1d(3)) edellisessä kohdassa mainittujen kahden vapautumismahdollisuuden lisäksi.

Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, käsitellään sitä punaisena estealueena.

Estealueen raja kulkee sekä ylöspäin että alaspäin maanpinnasta:

  • Tämä tarkoittaa, että koko maapohja ja kaikki muu (esim. luonnolliset tai valmistetut esineet) rajan sisällä oleva on estealueella, olivat ne sitten maanpinnan ylä- tai alapuolella.
  • Jos esine on sekä rajan sisäpuolella että ulkopuolella (esim. estealueen yli kulkeva silta tai alueella kasvava puu, jonka oksat ovat ulkopuolella tai päinvastoin), niin vain ne osat, jotka ovat sisäpuolella, ovat estealueella.

Estealueen raja tulisi määritellä paaluilla, viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Paalut: Kun estealueen raja on merkitty paaluin, paalut ovat estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna kunkin paalun ulommaisen kohdan kautta.
  • Viivat: Kun estealueen raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee maassa estealueelta katsottuna viivan ulkoreunan kohdalla.
  • Fyysiset ominaisuudet: Kun alue määritetään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki tai siirtonurmialue), tulee toimikunnan kertoa, kuinka estealueen reuna on määritelty.

Kun estealue on määritelty viivalla tai fyysisillä ominaisuuksilla, paaluja voidaan käyttää osoittamaan missä estealue on, mutta kyseisillä paaluilla ei ole muuta tarkoitusta.

Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, niin estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (tämä tarkoittaa kohtaa, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).

Jos avoimessa vesialueessa ei yleensä ole vettä (kuivatusoja tai veden viettoalue on kuiva muulloin kuin sateisena aikana), voi toimikunta määritellä tämän alueen osaksi yleistä pelialuetta (jolloin se ei ole estealuetta).

Reikä

Pelattavan reiän viheriöllä olevaa päätepistettä kutsutaan reiäksi:

  • Reiän on oltava halkaisijaltaan 4 ¼ tuumaa (108 mm) ja vähintään 4 tuumaa (101.6 mm) syvä.
  • Jos käytetään holkkia, sen ulkomitta ei saa ylittää 4 ¼ tuumaa (108 mm). Holkin yläreunan tulee olla upotettuna vähintään tuuman (25.4 mm) verran viheriön pinnan alapuolelle, ellei maa-aineksen koostumus edellytä, että se olisi lähempänä maan pintaa.

Termiä ”reikä” (kun sitä ei käytetä määritelmänä eli kursivoituna) käytetään sääntökirjassa tarkoittamaan kentän osaa, jolla on tietty tiiausalue, viheriö ja reikä. Reiän pelaaminen alkaa tiiausalueelta ja päättyy, kun pallo on viheriöllä reiässä (tai jos reikä on muuten pelattu sääntöjen mukaan loppuun).

 

Yleinen rangaistus

Reiän menetys reikäpelissä tai kahden lyönnin rangaistus lyöntipelissä.